”Menen metsään, en minkään syyn takia. Palatessani repullinen syitä.”
-Sinikka Lappeteläinen
Mitä jos kertoisin sinulle, että on olemassa lääkäri, joka osaa auttaa meitä monissa sairauksissa mitä sairastamme? Entä jos vastaanotto olisi ilmainen? Eikö se kuulostaisikin hyvältä? Meillä on tuollainen lääkäri, nimittäin luonto.
Sinä olet osa luontoa.
Koko elämäni olen saanut kuulla tylsistymiseen asti ”vaihtoehtoishoidoista” tai ”kansanparantajista” ja yleismalkaisia sloganeita luonnon terveyshyödyistä. Fakta on kuitenkin se, ettei yleistävät, tylsät aforismit ja elämänneuvot iskoudu tajuntaan, paitsi korkeintaan ”minun pitäisi” – tasolla. Eikö olisi jo korkea aika kuulla jotakin käyttökelpoisempaa. Miksi mennä luontoon, mitä sielä tehdään, miksi sielä tehdään ja mitä siitä hyötyy?
Miksi, mitä, koska, milloin, minkätakia?
Elämämme on nykyään kiinni hyödyistä ja saavutuksista, emmekä tahdo hukata aikaa. Ironista on se, että harva meistä muuta tekeekään!
- Kun menet luontoon, oli se sitten metsä, niitty tai urbaani kaupunkipuisto, sinulla lievittyy stressitasot 4-7 minuutissa. Miksi? Olemme osa luontoa. Kun elimme metsissä, me etsimme ruokaa, vettä sekä suojaa. Nämä kaikki löytyivät metsästä. Koira ei karvoistaan pääse. Tämä perimä on meillä edelleen.
- Kun stressitasosi laskevat, verenpaineesi laskee sekä sykkeesi tasoittuu. Miksi? Ihmisellä on sympaattinen sekä parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto pitää yllä kehon stressitilaa (edullista sekä haitallista stressiä), ja parasympaattinen hermosto rauhoittaa kehoa. Kun olemme metsässä, stressitasot vähenevät ja parasympaattinen hermosto aktivoituu. Tämä näkyy fysiologisina muutoksina, kuten sykkeen laskuna ja verenpaineen alenemisena, varsinkin jos sinulla on kohonnut verenpaine. Samaan tulokseen tullaan, jos mitataan ihmisen kortisolitasoa elimistössä. Kortisolin määrä laskee luonnossa. Tämä kielii samaa asiaa; luonnossa rentoutuu. (Hartig et al 2003).
- Immuunipuolustusjärjestelmäsi paranee, ja valkosolujen määrä lisääntyy. Tällä on selvä yhteys virusten torjumiseen sekä syöpäsolujen tuhoamiseen (natural killers). (Savonen, metsäntutkimuslaitos).
- Mielenterveteen metsä vaikuttaa positiivisesti. Tutkimusten mukaan alueilla, joilla on paljon luontoa ja kasvillisuutta, tavataan vähemmän rikollisuutta. Itsekontrolli paranee ja impulsiivinen käyttäytyminen vähenee. (Taylor et al 2002). Metsässä oleskelu parantaa keskittymiskykyä sekä kognitiivisia kykyjä. Miksi? Palataan takaisin aikaan jolloin asuimme metsässä. Meidän piti olla varuillaan ja valppaana, valmiina toimeen (hyökkää/pakene). Pääsemme siis taas vanhaan sananlaskuun, koira ei karvoistaan pääse.
Tämän lisäksi, että meillä on lukemattomia tutkittuja fysiologisia terveyshyötyjä, me voimme hyötyä luonnosta monilla eri tavoilla. Sielä me voimme tehdä sitä mikä on meille tärkeää. Liikkua. Esi-isämme eivät varmasti menneet pitkän ruuanhakureissun jälkeen lenkille. Heille oli päivänselvää liikkua, joka päivä, useita tunteja. Me olemme ajansaatossa vähentäneet tämän liikkumisen määrää, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa kuinka tärkeää se on ihmiselle.
Mitä metsässä voi tehdä?
Hyppiä, kiipeillä, juosta, ryömiä, heitellä, nostaa, roikkua, tasapainotella, uida ja paljon muuta. Miksi mennä kuntosalille seisomaan tasapainolaudan päälle, kun voit tasapainotella jokaisen juuren, kiven tai oksan päällä mitä näet? Miksi mennä tekonurmelle tekemään koordinaatioharjoitteita, kun voit tehdä saman puun juurien avulla? Miksi mennä vetämään leukoja sisätiloihin, kun niitä voi vetää metsässäkin?
Pointtini on, miksi ylipäänsä mennä sisälle kun sen kaiken voi tehdä ulkona, ja saada kaikki muut luonnon tarjoamat fysiologiset hyödyt samaan syssyyn.
Ensi postauksessa lisää! Toivottavasti havahduit kyseenalaistamaan.